Tähän mennessä ollaan saatu rakennettua meille jonkinlainen malli ja jakauma, josta sitten arvotaan lähtökohtaiset prosentit tietyille otteluille. Sekä rakennettu omanlaisensa räting- järjestelmä, jossa joukkueita arvotetaan erilaiseen järjestykseen riippuen tasosta. Sekä tietysti simuloitu yksi päivä miten niitä omia vetoja seurataan ja miten niitä tilastoidaan. Näillä asioilla pääsee jo melko pitkälle, mutta ei kuitenkaan vielä maaliin asti.
Väittäisin monella vedonlyöjällä olevan nämä perusasiat kunnossa, mutta ihmisen luontainen kyky olla ajattelematta pitkäjänteisesti ja kykenemättömyys jättämään tunteet sivuun arvioiden pohjalta tehtyjen päätösten osalta kääntää isolle osalle positiivisten odotusarvojen vedot negatiiviseksi. Tämä on tietysti ihan luonnollista, että on vaikea jättää tunteet ja inhimilliset tekijät sivuun ja toimia kuin kone. Itselläni tämä on ollut ylivoimaisesti vedonlyönnin vaikein ja pisin prosessi. Nuorempana on useasti tullut vedettyä tilttivetoja tai pelattua sarjaa josta ainoa tieto on joukkueiden nimi.
Toisaalta tuo on mielestäni vaikeasti opittava asia, koska pitää pystyä katsomaan omaa tekemistä ulkopuolelta. En itse esimerkiksi löydä kaikkia - helpoimpiakaan - kirjoitusvirheitä tästä tekstistä vaikka luenkin pari kertaa läpi kirjoittamisen jälkeen. Omia prosesseja on pakko seurata jatkuvasti läpi ja yrittää löytää niistä virheitä, vaikka niille on tietyllä tavalla sokea. Vaikka asia on vaikea niin sen voi oppia ja parhaiten sen oppii yleensä tekemällä pari kertaa virheen, jota kautta voi kehittyä. Itsereflektointia ja asioiden käsittely on tärkeää. Tietyllä tavalla tuo muokkaa varmasti ajatusmaailmaa yleisestikkin, tai ainakin itseäni helpottaa asioiden ajatteleminen matemaatikan ja todennäköisyyksien kautta vaikka aina ei niin haluaisi(en varmasti ole mitenkään erityisen lahjakas matematiikassa, ehkä parempi kuin keskiverto kuitenkin, tästä voisi tietysti hassutella Bayesin kaavalla mihin desiiliin kukin kuuluu).
Kassanhallinta pohjautuu pitkälti matematiikkaan,esimerkiksi Kellyn jakaja. Taustalla kuitenkin vaikuttaa erilaiset tekijät, kuten laskijan riskin sietokyky, luotto omiin arvioihin ja aiemmissa vaiheissa huomioon otetut asiat, jotka sisältää inhimillisen aspektin.
Itse olen muuntanut Kellyn jakajaa omiin tarkoituksiini hieman, vaikka periaate pohjalla on sama. Yksinkertaisuudessaan olen luonut itselleni taulukon odotusarvon mukaan, josta käytännössä katson paljonko panos on kyseiseen kohteeseen. Jos jonkin kohteen odotusarvo on 104,5 lyön otteluun 4,5yksikköä panosta. Jos taas ottelun odotusarvo on 101 niin voisin löydä sen yhden yksikön, mutta yleensä mietin näiden kanssa onko tässä järkeä ja aika pienillä muutoksilla sen saa säädettyä negatiiviseen odotusarvoon.
Esimerkiksin vuoksi saan Arsenal voittamaan Newcastlen 70% todennäköisyydellä ja saan siihen kertoimen 1.44 jolloin OA on 100,8(70*1,44). Kuitenkin jo melko pieni kerroinliike/virhe laskelmassa esimerkiksi putoaminen 1.44 -> 1.42 tekee kohteesta pelikelvottoman (OA on 99,4). Näiden takia en itse suosi näiden pelaamista.
Toisaalta kassanhallinta määrittelee paljon strategiaakin, itse olen vedonlyönnissä enemmän riskiä kaihtava kuin riskiä haluava. Pesäpallo on tästä hyvä esimerkki, jos Vimpeli saa upealle Saarikentälle vieraakseen sarjan pohjilla olevan Alajärven Ankkurit. Saan ankkureiden voiton todennäköisyydeksi 3,5% ja ML: voiton todnäk 7%. Ottelun kertoimet ovat Veikkauksella luokkaa 1.01 - 20.00 - 50.00. 50*3,5= 175 eli OA olisi huikea! Kuitenkin tämän tasoeron peleissä tämä vierasvoitto toteutuu sarjassa karkeasti arvioiden kerran kolmen vuoden välein joten en näe mitään järkeä pelata tuollaista kohdetta. Sen takia olin jo aiemmin toivonut näihin juoksuhändäreitä jolloin voi jotenkin löytää pelattavaa. Ja toisaalta pesäpallon markkina on kehittynyt huomattavasti parin viimeisen vuoden aikana ja teoreettisten palautusprosenttien pyöriessä jossain 90-92% paikkeilla en nähny enää omalta osaltani kovin järkeväksi käyttää hirveästi aikaa sarjan laskemiseen.
Itse yleensä teen myös päinvastoin eli jos saan vaikka Atletico - Real Madrid ottelun u2,5 kohteen todennäköisyydeksi vaikka 70% ja kerroin tuolle tapahtumalle on 1.52 eli odotusarvo on 106.4 niin panostan tuohon suhteellisesti enemmän kuin kohteeseen West Ham - Norwich ottelun West Hamin voittoon, jolle saan todnäk 50% ja kerroin on 2.12 eli OA 106. Panostan siis mieluummin todennäköisemmin toteutuvaan kohteeseen enemmän, koska koen sen omalta osaltani sopivaksi strategiaksi. Tietysti käännettäessä tuota yksiköihin niin ero ei kyllä nouse kovin isoksi vielä tässä esimerkissä.
Itse käytän jonkin verran liukuvaa vaihtoehtoa tässä eli kun pelikassa kasvaa niin kasvatan omaa jakaumaa yksiköittäin. Sama tietysti toiseen suuntaan kun on huonompi runi menossa niin leikkaan panosta jonkin verran. Aika nopeasti tuon asian huomaa kun pitää hyvää kirjanpitoa vetojensa osalta niin tähän asiaan voi reagoida. En tietysti yhden huonon tai hyvän kierroksen jälkeen mitään muutoksia tee.
Strategiaa kun määrittelee vedonlyöntiin niin kannattaa asettaa itselleen jokin tavoite, paljonko sitä profittia pitäisi tulla kun lyö näitä vetoja. Itse pyrin pitkällä tähtäimellä kahden prosentin tuottoon ja peilata omaa suoriutumistaan siihen nähden. Itselleni tuo esittämäni esimerkki on täysin strateginen valinta ja joku saattaa pitää sitä tyhmänä valintana. Lähtökohtaisesti kun lyön jonkun vedon niin tarkoituksena on ehkä enemmän minimoida tappion mahdollisuus kuin maksimoida voitto.
Itse tykkään verrata vedonlyöntiä ja sijoittamista sijoitusmutoina, koskaa niillä on muutenkin paljon yhtäläisyyksiä. Vedonlyönti on tietysti paljon riskialttiimpaa ja todennäköisempää menettää pääomansa, mutta ajatellaan kassan kiertävän vaikka 15 kertaa vuodessa, jolloin se lähtökassa kertautuu viisitoista kertaa sillä kahdella prosentilla. Korkoa korolle ilmiötä saadaan huomattavasti voimakkaammaksi kuin osakemarkkinoilla ajateltuna sillä 7 prosentin tuotolla per vuosi. Tietysti tätä voi ajatella riskienhallinnan kautta, että kumpi on sitten omaan profiilin parempi vaihtoehto.
Matemaattisilla malleilla pääsee vedonlyönnissä melko pitkälle ja varmasti lähes maaliin asti, mutta kassanhallinnassa näkyy parhaiten ettei sitä ole aina helpointa toteuttaa. Mielestäni tässä kohdassa monella jää asia puolitiehen, koska puuttuu tietynlainen itsehillintä, joka on ihan luonnolista koska kyse on ihmismielestä. Itselläni on ollut sen kanssa ongelmia ajansaatossa, mutta kokemuksien kasvattaessa siinäkin asiassa kehittyy.
PS. Asetin tänään ensimmäisen vetoni CS:ään koskaan vaikka en varsinaisesti tiedä asiasta mitään, mutta mitäpä tässä kun kerta futistakaan ei ihan hirveästi pelata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti