Kuten mallintaminen myös ränkin rakentaminen perustuu historialliselle datalla ja tiedolle. Tietysti pelaajia voidaan pyrkiä arvottamaan potentiaalin mukaan, mutta perustuuko se mihinkään muuhun kuin odotuksiin kyseisen pelaajan mahdollisesta taitotasosta? Pelaajien taitotason arvottaminen on aina subjektiivinen kysymys, tai ainakin mielestäni on vaikea olemaan täysin objektiivinen tiettyjen pelaajien taitotasosta. Toisaalta pelaajien taitotason voi pyrkiä jakamaan moneen eri kategoriaan kuten puolustaminen, hyökkääminen, koheesio joukkueessa, pään kestävyys etc. Näistä eri paloista voidaan rakentaa palapeli, joka nostaa tiettyjen pelaajien arvosanaa omassa arvoasteikossa. Esimerkiksi jääkiekossa vaikka aloituksissa huomattavasti keskivertoa paremmin suoriutuminen voi hieman nostaa jonkun pelaajan arvoa.
Pelaajien taitotasoa voi arvioida monella eri tapaa kuten edellä tuli todettua. Yksi hyödyllinen tapa on myös käyttää netissä löytyvien sivustojen arvioita. Itse käytän jonkun verran Whoscored arvosanoja, fantasy pelien arvosanoja sekä transfermarktin hintoja. Tietysti nämä on yleensä enemmän suuntaa antavia kuin totuuksia ainakin omissa papereissa. Veikkausliigassa on melko usein vaikea arvioida Indokiinan liigasta tulevan kivenkovan ja raudanlujan topparin todellista arvoa, koska häntä pidetään automaattisesti vahvistuksena tai tähtenä joka joukkueessa, joten transfermarkt value antaa hyvää osviittaa minkätasoinen pelaaja on kyseessä. Tietysti tätä arviota muokataan kauden edetessä ja sen mukaan miltä hänen tilastot tai peliesitykset näyttävät.
Historia on tärkeä osa myös sen takia, että se antaa pohjaa pelaajien esityksien arvioinnissa. Varsinkin isoissa sarjoissa hyvien arvosanojen antaminen nuorelle pelaajalla on aina isompi kynnys kuin jo kaiken voittaneelle huippupelaajalle. Real Madridin Junior Vinicius lienee tästä hyvä esimerkki, jonka potentiaalin ja väläytykset tietävät kaikki, mutta suoritusvarmuudessa on vielä melko paljon tekemistä esimerkiksi Benzeman tasoon. Kuten olen aiemmin sanonut niin itse käytän pelaajien arvioinnissa ns ELO-ratingia, jota olen hieman muokannut omaan käyttööni. Käytännössä siis arvioin pelaajia numeroille 4-10 (4-5 ränkkiin on lopulta päätynyt vain Saudi-Arabia futiksen MM-kisoissA).
Iso osa joukkueen kokonaisrätingistä tulee siis pelaajien arvioinnista. Lasken pelaajien arvosanat yhteen jolloin saadaan voimaluku joukkueelle. Käytännössä siis joukkueiden vaihteluväli menee välille 44-110 joka on siis ero mitä joukkueet saavat ja lasken siitä todennäköisyyksiä. Ajatellaan vaikka jakauma 40 - 30 - 30 ja kotijoukkue on Man C ja vierasjengi Arsenal joiden ero ränkissä on vaikka 22 pistettä. Tästä saadaan City 62 prosentin kotisuosikiksi ja säädetään tasuria vielä 21 pinnaan jolloin Arsenalille jää 17 prosenttia. Tämä on siis yksinkertaisimmillaan miten saadaan rakennettua arvio kahden joukkueen välille.
Tietysti näissä tulee ongelmia, koska kausi on pitkä sekä kaiken maailman europelejä ja muita cuppeja pelataan pitkin kautta. Tämän takia olen käyttänyt aiemmin mainitsemaani A-E(/F) järjestelmää myös arvioimaan joukkueiden "keskiarvoista" tasoa, tietysti näissä on hieman ongelmia kääntää suoraan prosenteiksi, mutta sen verran kauan olen näitä itse laskenut ettei se kovin vaikeaa lopulta ole. Karkeasti sanottuna ajatellaan tuota järjestelmää 1-5 tyyppisesti ja jokainen 0,25 yksikön siirto vastaa siis 2,5% prosenttia pelivoimassa. Veikkausliigassa tämä järjestelmä on mielestäni erityisen hyödyllinen, koska joukkueiden avaukset ovat poikkeuksetta melko hyviä kaikilla ja niissä ei ole hirveästi eroja(poikkeuksellisen pieniä siis verrattuna muihin laskemiini sarjoihin), mutta vaihtopenkille mentäessä taso tippuu radikaalisti. Otetaan vaikka esimerkiksi FC Lahti, jonka taso on ulkomuistista 85 pistettä avauksen perusteella, mutta jo 4 pelaajan poissaolo laskee tasoa johonki 70-75 välimaastoon riippuen poissaoloista.
Valmentajien ottaminen mukaan räting on melko vaikeaa ja itse käytän sitä enemmän totalssien laskemisessa. Tietysti pelityylin ja pelaajiston sopivuutta järjestelmään pyrin laskemaan aina jonkin verran ja antamaan sille painoarvoa, mutta se on lopulta melko pieni osa kokonaispalettia. Toisaalta epäsuhdasta kertoo parhaiten vaikka Tottenham tällä hetkellä koska joukkueen materiaali on melko eteenpäin pyrkivä kun taas Mourinho on valmentajana melkoisen defensiivinen ja en usko hänen kykenevän muokkautumaan nykyisen pelin vaatimuksiin(toisin kuin esim Wenger onnistui).
Hyvän ränking järjestelmän rakentaminen lähtee siis aina pelaajien arvioinnista. Tähän arviointiin voi käyttää monia keinoja ja varmasti jokaiselle on tähän omat systeeminsä ja tietokantansa, mistä sitä tietoa lähtee etsimään. Pelaajille voi antaa erilaisia
attribuutteja riippuen miten tarkkaan haluaa arvioida pelaajien eri ominaisuuksia, mielestäni jalkapallossa pelaajien arvioiminen useilla attribuuteilla on ehkä hieman turhaa, mutta pesäpallossa taas sisä- ja ulkopelin eriyttäminen on hyvä vaihtoehto. Tämän jälkeen luodaan jonkinlainen laskentakaava laskemaan joukkueen kokonaisarvosana esimerkiksi 80 pistettä ja lisätään se kokonaistaulukkoon omalle sijalleen, jonka jälkeen saadaan joukkueen taso sarjataulukossa.
Voisin lopuksi vielä antaa oman Veikkausliiga ränking jakoon tässä blogissa, tietysti lopetan sen tekemisen noin kuukausi sitten kun arvasin ettei Veikkausliigaa päästä aloittamaan ajoissa, joten se on keskeneräinen ja huomaatte ehkä, että siellä on vielä tyhjä "ränkki" kohta. Voisimpa toisaalta antaa jonkinlainen kuvan myös miten olen laskenut jonkun joukkueen arvion ja miten saanut nuo pisteet niille joukkueille.
Disclaimerina sen verran ettei esim HJK:n joukkue ole avauksen osalta valmis vaan penkillä on parempia pelaajia laidoille. Toisekseen olisi kiva osata rakentaa Exceliin/Sheettiin liikkuva ränkki eli aina kun joukkueen arvo muuttuu ylemmäs tai alemmas niin joukkue vaihtaa automaattisesti paikkaa ja päivittyy uudeksi sijoitukseksi. Ehkä sitten joskus kun osaan koodata tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti