Miten rakentaa hyvä rating- järjestelmä

Aloitetaan tämänkertainen blogi vaikka sillä, että puhun rätingistä tai ränkistä, jolloin tarkoitan pelaajan tai joukkueen arvostusjärjestelmää. Suomenkieli ei taivu antamaan tälle asialle kovin hyvää sanaa, joten joudutaan käyttämään tämänkaltaisia finglish sanoja. Ei anneta sen kuitenkaan häiritä sen enempiä vaan kerrotaan selvyyden vuoksi.

Kuten mallintaminen myös ränkin rakentaminen perustuu historialliselle datalla ja tiedolle. Tietysti pelaajia voidaan pyrkiä arvottamaan potentiaalin mukaan, mutta perustuuko se mihinkään muuhun kuin odotuksiin kyseisen pelaajan mahdollisesta taitotasosta? Pelaajien taitotason arvottaminen on aina subjektiivinen kysymys, tai ainakin mielestäni on vaikea olemaan täysin objektiivinen tiettyjen pelaajien taitotasosta. Toisaalta pelaajien taitotason voi pyrkiä jakamaan moneen eri kategoriaan kuten puolustaminen, hyökkääminen, koheesio joukkueessa, pään kestävyys etc. Näistä eri paloista voidaan rakentaa palapeli, joka nostaa tiettyjen pelaajien arvosanaa omassa arvoasteikossa. Esimerkiksi jääkiekossa vaikka aloituksissa huomattavasti keskivertoa paremmin suoriutuminen voi hieman nostaa jonkun pelaajan arvoa.

Pelaajien taitotasoa voi arvioida monella eri tapaa kuten edellä tuli todettua. Yksi hyödyllinen tapa on myös käyttää netissä löytyvien sivustojen arvioita. Itse käytän jonkun verran Whoscored arvosanoja, fantasy pelien arvosanoja sekä transfermarktin hintoja. Tietysti nämä on yleensä enemmän suuntaa antavia kuin totuuksia ainakin omissa papereissa. Veikkausliigassa on melko usein vaikea arvioida Indokiinan liigasta tulevan kivenkovan ja raudanlujan topparin todellista arvoa, koska häntä pidetään automaattisesti vahvistuksena tai tähtenä joka joukkueessa, joten transfermarkt value antaa hyvää osviittaa minkätasoinen pelaaja on kyseessä. Tietysti tätä arviota muokataan kauden edetessä ja sen mukaan miltä hänen tilastot tai peliesitykset näyttävät.

Historia on tärkeä osa myös sen takia, että se antaa pohjaa pelaajien esityksien arvioinnissa. Varsinkin isoissa sarjoissa hyvien arvosanojen antaminen nuorelle pelaajalla on aina isompi kynnys kuin jo kaiken voittaneelle huippupelaajalle. Real Madridin Junior Vinicius lienee tästä hyvä esimerkki, jonka potentiaalin ja väläytykset tietävät kaikki, mutta suoritusvarmuudessa on vielä melko paljon tekemistä esimerkiksi Benzeman tasoon. Kuten olen aiemmin sanonut niin itse käytän pelaajien arvioinnissa ns ELO-ratingia, jota olen hieman muokannut omaan käyttööni. Käytännössä siis arvioin pelaajia numeroille 4-10 (4-5 ränkkiin on lopulta päätynyt vain Saudi-Arabia futiksen MM-kisoissA).

Iso osa joukkueen kokonaisrätingistä tulee siis pelaajien arvioinnista. Lasken pelaajien arvosanat yhteen jolloin saadaan voimaluku joukkueelle. Käytännössä siis joukkueiden vaihteluväli menee välille 44-110 joka on siis ero mitä joukkueet saavat ja lasken siitä todennäköisyyksiä. Ajatellaan vaikka jakauma 40 - 30 - 30 ja kotijoukkue on Man C ja vierasjengi Arsenal joiden ero ränkissä on vaikka 22 pistettä. Tästä saadaan City 62 prosentin kotisuosikiksi ja säädetään tasuria vielä 21 pinnaan jolloin Arsenalille jää 17 prosenttia. Tämä on siis yksinkertaisimmillaan miten saadaan rakennettua arvio kahden joukkueen välille.

Tietysti näissä tulee ongelmia, koska kausi on pitkä sekä kaiken maailman europelejä ja muita cuppeja pelataan pitkin kautta. Tämän takia olen käyttänyt aiemmin mainitsemaani A-E(/F) järjestelmää myös arvioimaan joukkueiden "keskiarvoista" tasoa, tietysti näissä on hieman ongelmia kääntää suoraan prosenteiksi, mutta sen verran kauan olen näitä itse laskenut ettei se kovin vaikeaa lopulta ole. Karkeasti sanottuna ajatellaan tuota järjestelmää 1-5 tyyppisesti ja jokainen 0,25 yksikön siirto vastaa siis 2,5% prosenttia pelivoimassa. Veikkausliigassa tämä järjestelmä on mielestäni erityisen hyödyllinen, koska joukkueiden avaukset ovat poikkeuksetta melko hyviä kaikilla ja niissä ei ole hirveästi eroja(poikkeuksellisen pieniä siis verrattuna muihin laskemiini sarjoihin), mutta vaihtopenkille mentäessä taso tippuu radikaalisti. Otetaan vaikka esimerkiksi FC Lahti, jonka taso on ulkomuistista 85 pistettä avauksen perusteella, mutta jo 4 pelaajan poissaolo laskee tasoa johonki 70-75 välimaastoon riippuen poissaoloista.

Valmentajien ottaminen mukaan räting on melko vaikeaa ja itse käytän sitä enemmän totalssien laskemisessa. Tietysti pelityylin ja pelaajiston sopivuutta järjestelmään pyrin laskemaan aina jonkin verran ja antamaan sille painoarvoa, mutta se on lopulta melko pieni osa kokonaispalettia. Toisaalta epäsuhdasta kertoo parhaiten vaikka Tottenham tällä hetkellä koska joukkueen materiaali on melko eteenpäin pyrkivä kun taas Mourinho on valmentajana melkoisen defensiivinen ja en usko hänen kykenevän muokkautumaan nykyisen pelin vaatimuksiin(toisin kuin esim Wenger onnistui).

Hyvän ränking järjestelmän rakentaminen lähtee siis aina pelaajien arvioinnista. Tähän arviointiin voi käyttää monia keinoja ja varmasti jokaiselle on tähän omat systeeminsä ja tietokantansa, mistä sitä tietoa lähtee etsimään. Pelaajille voi antaa erilaisia

attribuutteja riippuen miten tarkkaan haluaa arvioida pelaajien eri ominaisuuksia, mielestäni jalkapallossa pelaajien arvioiminen useilla attribuuteilla on ehkä hieman turhaa, mutta pesäpallossa taas sisä- ja ulkopelin eriyttäminen on hyvä vaihtoehto. Tämän jälkeen luodaan jonkinlainen laskentakaava laskemaan joukkueen kokonaisarvosana esimerkiksi 80 pistettä ja lisätään se kokonaistaulukkoon omalle sijalleen, jonka jälkeen saadaan joukkueen taso sarjataulukossa.

Voisin lopuksi vielä antaa oman Veikkausliiga ränking jakoon tässä blogissa, tietysti lopetan sen tekemisen noin kuukausi sitten kun arvasin ettei Veikkausliigaa päästä aloittamaan ajoissa, joten se on keskeneräinen ja huomaatte ehkä, että siellä on vielä tyhjä "ränkki" kohta. Voisimpa toisaalta antaa jonkinlainen kuvan myös miten olen laskenut jonkun joukkueen arvion ja miten saanut nuo pisteet niille joukkueille.

Disclaimerina sen verran ettei esim HJK:n joukkue ole avauksen osalta valmis vaan penkillä on parempia pelaajia laidoille. Toisekseen olisi kiva osata rakentaa Exceliin/Sheettiin liikkuva ränkki eli aina kun joukkueen arvo muuttuu ylemmäs tai alemmas niin joukkue vaihtaa automaattisesti paikkaa ja päivittyy uudeksi sijoitukseksi. Ehkä sitten joskus kun osaan koodata tarpeeksi.

Erilaisia ajatusharhoja vedonlyönnissä

Jokaisella meistä on vankkoja mielipiteitä sekä ajatuksia erilaisista asioista. Lähtökohdat ovat erilaisia, joten täysin objektiivinen tarkastelu on tietyllä tavalla mahdotonta, vaikka arvioita pystyisikin tekemään koneellisesti, toisin sanoen inhimillinen efekti yritetään häivyttää. Tietynlaiset laskentakaavat ja niistä saadut arviot varmasti vähentävät riskiä tehdä emotionaalisia virheitä, mutta toisaalta kyllä ihmistä tarvitaan aina hieman säätämään omaa malliaan erilaisten muuttajien osalta. Sekä tietysti aina joutuu tekemään rätingin joukkueiden välillä, jolloin tulee inhimillistä efektiä mukaan. Ei ole mikään ongelma itseni sanoa, että Arturo Vidal on ehkä nykyisistä jalkapalloilijoista vastenmielisimpia.

Aika paljon erilaisista ajatusharhoista lähtee liikkeelle ihmisen riskikäyttäytymisestä. Jokaisella meillä on erilainen riskien hallinta välineistä lähes kaikkiin elämänasioihin. Itse olen elämässä yleisesti riskiä kaihtava, vaikka vedonlyönti harrastuksena / ammattina kertoisi jotain muuta. Turvaa antaa vedonlyönnissä se, että asioita pystyy mallintamaan ja laskemaan, toisin kuin tuolla pihalla joissa täytyy toimia välillä nopeasti ja oman intuition varassa. Toisaalta riskienhallinta on omalla tasollaan koko ajan tietynlaista tasapainoilua tuotto-odotuksen sekä todennäköisyyksien välillä. Onneksi niitä voidaan arvottaa.

Moni on varmasti lukenut Kahnemanin ja Tverskyn prospektiteorian, joka käsittelee todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää riskikäyttäytymistä. Tärkeimpänä nosto on omasta mielestäni se, että ihminen suhtautuu voittoihin ja tappioihin huomattavasti eri tavalla. Itse olen ainakin ihan käytännössä huomannut sen, että tappiot vituttavat enemmän kuin voitot tuovat mielihyvää. Toisaalta taas ollessani hyvissä väleissä Var-Anssin kanssa huomaan panostavani innokkaammin tiettyihin kohteisiin kun taas ollessani huonoissa väleissä niin himmaan panostasoa. Ihmisen sisäänrakennettuja hienoja ominaisuuksia vaikka itse käytän panosjakajia ja muita keinoja riskienhallintaan niin aina se oma pää ei tahdo pysyä täysin kurinalaisena, vaikka pääosin hyvin pysyykin. Suosittelen jokaisen lukemaan oman Kahnemaninsa.

Vedonlyönnillä ja sijoitusmarkkinoilla on monia yhtäläisyyksiä, joista mielenkiintoisin itselleni ainakin lienee korjausliikkeet. Ajatellaan vaikka pörssiyhtiötä X, joka ilmoittaa tänään huonosti tuloksesta Q1:lla, jolloin kyseisen osakkeen kurssi laskee voimakkaasti ensimmäisenä päivänä (oletuksella sen olleen vastoin markkinan oletuksia). Toisaalta sitten seuraavana päivänä se melko usein nousee jonkin verran eli palautuu "oikeaan suuntaan". Vedonlyöntimarkkinoissa on tätä samaa havaittavissa, ajatellaan vaikka Arsenal - Chelsea otteluun olevan ennakoidut kokoonpanot, mutta avauksissa huomataan Auban puuttuvan Arsenalin kokoonpanosta. Markkina reagoi voimakkaasti ja nopeasti(ja todnäk ennen avareiden julkistusta) Chelsean suuntaan, tässä vaiheessa ei kyllä sitä Chelseaa kannata pelata, ehkä Arsenalia voisi harkita. Toisaalta taas kun markkina on oman reaktionsa antanut niin kerroin yleensä palautuu alkuperäistä kohti.

Tästä seuraa ainakin itselläni kysymys, että mikä on lopulta se oikea taso tuollaisen poissaolon määrittämiseen? Ajatellaan Chelsean olevan pre-markkinassa kertoimella 2,80 -> ilmoituksen jälkeen tippuu 2,40 -> lopulta korjaantuu 2,58 (täysin hatusta heitetty esimerkki). Tuossa on arviossa sellainen kuuden prosentin käppi, vaikka väittäisin Auban poissaolon vaikuttavat 2-2,5% verran Arsenalin avaukseen. Tässä taas päästään siihen, että yleensä - ja varsinkin isoilla - joukkueilla on yksi tai useampi korvaaja avauksen tärkeimmille paikoille ja vaikka kyseessä olisi tähtipelaaja niin markkinoiden reaktiot ovat mielestäni yleensä yliampuvia. Sekä yleensä sanotaan ettei kannata pelata markkinaa vastaan ,mutta itse teen niin silloin tällöin vaikka lyönkin pääasiallisesti vedot jo alkuviikosta. Kyllähän niissä aika usein on saatu ylipanostuksella aikamoista vitutusta tai vaihtoehtoisesti tiedän kaiken ja olen Napoleon olotilaa.

Päästiin ehkä vähän sivuun alkuperäisestä aiheesta, mutta tällaista tämä bloggaaminen välillä on kun aivot käy sopivasti ylikierroksilla näin aamutuimaan. Tai no en tiedä onko varsinaisesti sivussa, koska hinnoittelun määritteleminen ja siten psykologiset efeketit tietysti linkittyvät toisiinsa hyvin voimakkaasti.

Ihmisillä on usein tilanne, vaikka löytyisi jokin hyvä altavastaajan kohde ja OA olisi suotuisi niin sitä pelataan mieluummin pienemmällä panoksella kuin pelattaisiin vastaavaa suosikkia(esim siis +0.5 45% vs -0.5 45%). Todennäköisyyksissä - niiden ollessa lahjomattomia - on se mielenkiintoinen puoli, että ihmiset tuppaavat aliarvioimaan altavastaajan todennäköisyyksiä, jonka takia sitä ei ole yhtä kiva pelata kuin sitä suosikkia. Voin vahvistaa tämän omalla kohdalla todeksi, kuten sanottua oma riskihaluni ei ole kovin korkea niin pelaan kyllä mieluummin tuon +0.5 kuin vaikka +0 tai -0.5 sen altavastaajan, yleensä vielä sen +0.5 OA on pienempi kuin noiden kahden muun. Joskus käytin metodia, että pelasin panokset jaettuna esimerkiksi 80-20 +0.5 ja -0.5. Lopetin sen kuitenkin jossain vaiheessa.

Vahvistusharhaan on tutustunut varmasti monikin vedonlyöjä, joka lyö verkoston sisällä samaan sarjaan. Nyt tolla Levantella on sivussa kolme ukkoa niin eikö meidän kannattaisi vähän antaa lisää pinnoja tolle Granadalle? No varmasti kannattaa kun noin sanoit ja kerroinkin on laskussa!!! Isolla tuutataan sisään tippuneeseen oddsiin ja todennäköisesti ja negatiivisen OA:n kohteeseen. Toisaalta voidaan palata taas tuohon aiempaan esimerkkiin ja kysyä mikä on noiden kolmen ukon reaalinen vaikutus? Markkina arvioi vaikka 7% verran kun taas oma kone näpyttelisi sen 2% ja silti lyödään tuollaiseen kohteeseen. Granada sen tietysti voittaa lopulta, jolloin loppu hyvin kaikki hyvin.

Kannattaisi varmaan suutarin pysyä lestissä, mutta jalkapallossa harvemmin tapahtuu gambler's fallacya(Europelit huono kohde, koska niissä täytyy käyttää Bayesia sidonnaisuuksien takia), mutta varsinkin jääkiekkoa veikkaavat tunnistavat tässä tutun efektin b2b - peleissä. Ehkä tämänkin voi hieman laajentamalla saada futikseen sopivaksi, toteamalla ettei aiemmat tapahtumat vaikuta nykyisen tapahtuman todennäköisyyksiin mitenkään. Se, ettei Tottenham ole voittanut mestaruutta pitkään aikaan ei vaikuta tulevaisuuden todennäköisyyteen voittaa mestaruutta, koska se on kuitenkin nolla hamaan ikuisuuteen(vitsi oma keksimä). Jos jengillä X on 10 ottelun voittoputki joukkuetta Y vastaan niin seuraavassa ottelussa käytetään ihan normaalia jakaumaa joukkueiden välillä. Ehkä tarkemmin ajateltuna tämä soveltuu hyvin myös jalkapalloon, vaikka mielessäni oli tätä aloittaessa loppukauden KHL- ottelut joissa esim Admiral Vladivostok ja Ak Barz Kazan pelasivat peräkkäisinä päivinä pelit toisiaan vastaan, mutta niissä ole eri kertoimet.

Vähän ehkä karkasi ajatus matkan varrella alkuperäisestä ideasta, mutta hyvähän tästä lopulta (omasta mielestäni). Todella mielenkiintoinen aihe, josta voisin kirjoittaa jopa useamman bloggauksen. Epäilen myös ettei kovin moni kiinnitä tällaisiin asioihin kovin paljon huomiota, itse olen tällä kaudella (ja hieman jo aiemmin lopussa) yrittänyt kiinnittää huomiota enemmän näihin asioihin ja saada etua sitä kautta. Vaikka nämä "harhat" tiedostaisi niin ne ovat kuitenkin pääosin inhimillisiä ja niistä on vaikea päästä täysin eroon.

Mallintaminen

Seuraavaksi käsittelyyn voisi ottaa vedonlyönnissä mallintamisen ja mallien tekemisen. Kunnon batterypärinöissä tämäkin hoituu parhaiten, joten toivottovasti en oikaise liikaa tai tee liikaa oletuksia, että teksti pysyy kohtuullisen ymmärrettävänä. Samalla tietysti pitää todeta, ettei kannata lähteä ihan kaikkea avaamaan tai yrittää selittämään, koska tästäkin voi tehdä todella vaikeaa käyttämällä aikasarjoja, useita eri ohjelmia tai mitä ikinä keksiikään. Jokaiselle on varmasti sopiva ja oma tapa tehdä tätä. Selvennyksenä tässä vaiheessa kerron kertovani jalkapallosta. Toinen huomautus myös, että ränkkien teosta voisi kirjoittaa täysin oman lukunsa.

Itse tykkään lähteä rakentamaan omaa mallia, esimerkiksi 1x2- kohteiden (ja sitä kautta handicappien osalta) osalta ihan puhtaasti joukkueiden arvottamisen kautta. Itse käytän yleensä kahta päällekkäistä arvostusmekanismiä, koska haluan saada mahdolliset virheet minimiin sekä saan samalla tuplavarmistuksen siihen, että teen asiat oikein. Käytännössä siis arvioin jokaisen pelaajan yksittäisen arvion esimerkiksi puolustuslinjan osalta sekä teen erikseen vielä kokonaisuutena arvion kirjaimilla(jolloin tietysti suoraan prosentiksi kääntäminen ei onnistu yhtä helposti). Käytännössä tämä helpottaa sitä, että jollain joukkueella voi olla avauksen linja 10 - 9 - 9- 10, mutta penkin vaihtoehdot 6-6-5. Jolloin tätä ränkkiä voi käyttää avauksen osalta 38, mutta kokonaisuutta C:nä(esimerkki). Tämä helpottaa huomattavasti otteluruuhkissa joukkueiden arviointia sekä mahdollisten poissaolojen vähentämistä arviossa.

Toisaalta tässä osiossa on tärkeää ottaa huomioon myös joukkueiden kokonaisuus elementit, taktisesti ja valmentajan pelityylin mukaisesti. Itselläni isohko osa liikevaihdosta tulee totals- kohteista, joten joukkueiden maalintekovoiman arvioiminen sekä puolustamisen taso liittyy voimakkaasti tähän kohtaan. Itselläni on esimerkiksi valmentajilla oma erillinen arvontasysteemi maalimäärien (ja tietysti tason) osalta, ja vaikka Roy Hodgson valmentaisi Barcelonaa niin tuskin päätyisi edes OVER- listalle.Totalsseissakin käytän siis kahta erilaista mekanismia arvioimaan yksittäisen joukkueen maaliodotusarviosta, pelaajiston ja valmentajiston ränkkäys. Tästä voisi käyttää termiä MAALINTEKOVOIMA

Ränkkien ja erilaisten ratingin luonti on siis toinen iso osa paletissa, jossa arvioidaan voimasuhteita joukkueiden keskellä. Toisaalta tämä on yleensä vasta 40-50% tehdystä työstä ja vaikka tähän ainakin itselläni kuluu isoin osa ajasta ja päivittämisestä, koska siirtoja sekä loukkaantumisia tapahtuu paljon. Saatikka, että valmentajia lentää pihalle ja joutuu muokkaamaan formaattia ja arvioimaan uudelleen joukkueen koheesiota tai millä aikataululla pelitapa toimii etc.

Toinen iso osa on tilastojen luonti ja mallien ennustamiseen käyttävä data. Tähän on varmasti miljoona erilaista keinoa miten tämän haluaa tehdä tai millaista dataa haluaa käyttää. Itse käytän pääasiallisesti viiden edellisen vuoden tilastoja, mutta painottaen lähimpiä vuosia, koska yleensä näissäkin on jonkinlaisia trendejä. Ajatellaan vaikka muutama vuosi sitten mukaan tuotua VAR- järjestelmää, joka on omien tilastojen pohjalta laskenut kotietua (ainakin Espanjassa), mutta toisaalta pitänyt maalimäärät pääosin samoissa luvuissa(Valioliigassa ulkomuistista sanottuna hieman korkeammat kuin aiemmin ja saa korjata). Toki tästäkin voi keskustella sitten mikä on lopulta SYY kotiedun pienenemiseen, onko se VAR:n mukaan tuonti ja tuomarin isojen päätösten tarkastaminen videolta ja siten tuotu “objektiivisuus”. Toki täysin objektiivista VAR-tuomarointia tuskin nähdään, koska käsivirheet ja paitsiotilanteet ovat edelleen nykyteknologiasta huolimatta jollain tasolla tulkintakysymyksiä.

Käytännössä siis luon viideltä vuodelta tilastot ja painotan niitä uusimpia kohti erilaisin painotuksin. Näistä saadaan arvottua sarjalle oma jakauma, jota käytetään joukkueita vertailtaessa. Tietysti jakaumaan ja joukkueille on hyvä laskea erilaisia arvoja, kuten miten käy esimerkiksi Sevillan tasoisen joukkueen pelatessa kotonaan Mallorcaa vastaan. Sevillan kotietu on poikkeuksellisen kova kun taas Mallorca on poikkeuksellisen huono vierailija. Tästä voidaan sitten muokata jakaumaan tämäntyyppisten asioiden mukaan. Tai vaihtoehtoisesti roolit olisi toisinpäin TAI vielä se, että ELO-ratingin antama materiaaliero on pienempi(/suurempi) kuin jakauman antama ero samantasoisten joukkueiden kohdatessa. Tietysti näihin liittyy aina poikkeustapauksia, kuten tänä vuonna Valioliigassa Liverpool (ja viime kaudella Man C), joiden tasoero kaikkiin joukkueisiin kotona on niin järjettömän iso, ettei tarpeeksi kattavaa otantaa voi ottaa tilastoista. Ja tietysti malleissa on aina se ongelma, että ne perustuvat historiaan, joten tulevaisuuteen arvaamiseen kannattaa suhtautua tietynlaisen varauksella.

Näistä kahdesta eri asiasta tulee iso osa mallista, jota ainakin itse rakentelen. Tietysti näiden lisäksi malliin voida laskea mukaan erilaisia kotikenttiä, joukkueen terveystilanne, onko ollut cup-otteluita viime aikoina tai muita tärkeitä otteluita, sää tilanne, paikallisottelu, saa keksiä vapaasti lisää. Nämä muuttuvat tekijät pääsääntöisesti tekevät pienen osan mallin ennustamiseen, mutta voivat olla sellaisia asioita, joiden ansiosta juuri SINUN malli voi löytää etua jostain. Tietysti tuollaisen edun löytäminen nykyisessä markkinassa on todella vaikeaa, mutta tuskimpa mahdotonta, tuskin muuten kukaan tekisi voittoa?

Malli on mielestäni se ASIA joka on tärkeä saada osuvaksi tai markkinaa vastaavaksi, jonka jälkeen voi alkaa etsimään eroja esimerkiksi informaation arvostamisen (esim tärkeä hyökkääjä sivussa) kautta. Itselläni tilasto-osuus on melko pienessä ajankäytössä nykyään, koska se on aika helppo ylläpitää. Toisaalta vedonlyönnin hauskin ja aikaavievin osuus on erilaisten arvoasteikkojen päivittäminen, joka vie ympäri vuotisesta paljon aikaa. Kai sitä tyhmä voisi hyödyllisemminkin aikaansa käyttää.

Tällaisilla malleilla lähdin itse liikkeelle. Kevyt aloitus on aina hyväksi, vaikka tätä aiheutta voisi pohjustaa ränkkien teolla ennen tähän aiheeseen pääsemistä, mutta aloitetaan tärkeysjärjestyksestä. Sekä tietysti varmaan unohdin jonkun asian, jonka käytännössä aina teen. Halutessaan tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan ja joitain hauskoja anekdootteja. Voisimpa sellaisen tarjonta tähän ottelusta Italia - Costa Rica jalkapallon MM-kisat 2014, ennakkoanalysointiin käytetty riittävästi työaikaa ja oletettavasti luulen osaavani asian, Italian saan joku 80% suosiksi ja vähän yritän himmata vielä Costa Rican hyvän ekan pelin perusteella. Lyödään silti maksimit ja jonkin verran yli vielä Italialle sekä erilaisilla kombinaatioilla. Jos jotain oppii niin vaikka olisi kuinka oikeassa tässä asiassa niin se matsi pelataan siellä kentällä.

PS. Kirjoitan nämä Docsiin ensiksi ja siirrän tänne, voi näyttää sen takia typerältä ja standardin mukaisesti fonttina on Comic Sans

PPS. Eräs oikolukija kehotti tekemään jotain hyödyllistä

Vedonlyönnin alku

Ajatus blogin jatkamisesta on kytenyt jo jonkin aikaa, mutta elämän muut osa-alueet ja kiinnostuksen kohteet ovat vieneet sen verran aikaa, ettei kirjoittamiseen saatikka näiden asioiden pohtimiseen jää aina tarvittavaa aikaa. Sitä ei kuitenkaan haluaisi ihan tekaista vasemmalla kädellä kirjoitusta saatikka jättää hirveästi asia- tai kirjoitusvirheitä tekstiin. Kirjoitusvirheitä varmasti löytyy, mutta yritetään niistäkin selvitä ja keskittyä itse asiaan.

Ajattelin ensimmäisessä osassa hieman kertoa itsestäni sekä omista lähtökohdistani vedonlyönnin tai urheilusijoittamisen parissa. Mielestäni on hyvä ymmärtää lähtökohtia, että voi ymmärtää nykyisyyttä sekä päästä jollain tasolla kärryillä meikäläisen ajatuksenjuoksusta ja mallien rakentamisesta. Itse jaan jonkin verran vihjeitä twitterissä, jonka takia läpinäkyvyys lienee myös siellä positiivinen asia. Jatkossakin on tarkoituksena päästä lähemmäs vedonlyönnin kovaa ydintä ja pyrkiä rakentamaan jonkinlainen "pyramiditarina" eli pohjalta lähteä ja edetä ylöspäin. Toivottovasti tämä koronavirus jää lyhyeksi, mutta ei lopeta omaa mielenkiintoa näihin teksteihin.

Oma vedonlyöntiurani alkoi jo hieman päälle kymmenen vuotiaana sedän (ja osittain myös isän) innostuksesta. Nuorempana jos ei ollut omia pelejä tai seuran tapahtumia niin spekuloitiin isän kanssa tulevia viikonlopun otteluita ja minä kävin sitten laittamassa muutaman euron lapun sisään, joita sitten jännättiin isän kanssa pelejä katsoessa. Nykyään tuo olisi varmasti jollain tasolla paheksuttavaa, mutta mielestäni tuo oli hauskaa tekemistä ja tuo pientä lisäjännitystä otteluihin. Tuon ajan matsien seuraaminen oli vielä aika kevyttä verrattuna opiskeluaikoihin ja perjantai-sunnuntai välin ennätys on 19 matsia, joista olen katsonut vähintään yhden puoliajan.

Ennen armeijaa aloitin tekemään omia malleja ja käyttämään ensimmäisiä panostason vaihtelevuuksa, joten voisi sanoa olleeni alalla jo melko kauan. Vuosien varrella noista on tehnyt erilaisia muunnelmia ja kehitelmiä, joista osa tietysti on ollut todella huonoja ideoita ja osa taas aivan timanttisia. Ehkä paras tarina on se kun rakensin erään tutun kanssa pesikseen mallia, joka pystyisi ennustamaan juoksumääriä sateen aikana. Kahlattiin käsin viiden vuoden data lävitse ja tehtiin malli, joka todettiin heti aivan surkeaksi koska pelien määrä oli niin mitättömän pieni.

Opiskelujen aikana, varsinkin AMK:n lopussa sekä yliopiston alkupuolella tuli tehtyä töitä asian parissa ihan tosissaan ja ajatuksena pyöri jopa harrastuksesta ammatin tekeminen. Liikevaihdot olivat isoja ja josksu työharjoittelun aikana kelasi, miksi lähteä sinne kun on kuukausipalkan verran edestä vetoja kiinni jo seuraavalle parille päivälle. Niistä ajoista toiminta on tietysti pienentynyt, mutta toisaalta muutamaan sarjaan keskittyminen on tuonut kenties jopa parempaa laatua markkinan kiristyessä. Jos jotain tuosta oppii niin kannattaa käydä koulut loppuun ja hankkia jonkinlainen pätevyys.

Kansantaloustieteen opinnoista olen saanut melkoisen paljon lisää virikkeitä ja ajatuksia tähän harrastukseen. Viime aikoina olen pyrkinyt itse keskittymään erityisesti informaation vaikutukseen kerroinliikkeissä sekä tiettyihin psykologisiin efektoihin joita näissä tapahtuu. Tämä liippaa mielestäni lähimpänä rahoitusmarkkinoiden toimintaa, koska molemmissa on samoja lainalaisuuksia. Muutenkin opinnot ovat antaneet matemaattista ymmärrystä ja apua mallien rakentamiseen, kannattaa huomioida ettei ole olemassa täydellistä mallia ja kaikkia muuttujia ei ole aina edes mahdollista leipoa sisään. Itse olen tällä saralla aikamoinen minimalisti, etten ihan hirveästi edes yritä ympätä asioita mukaan, mielestäni tällöin voi kadota tietynlainen kontrolli siitä omasta mallista. Anekdoottina voisin mainita, että lukion matematiikan opettaja kehotti meikäläistä panostamaan matemaattiselle alalle, mutta itse halusin lukea kieliä ja totesin ettei ole kyseisellä matematiikalla mulle hyötyä tulevaisuudessa. Pitäisi varmaan joskus käydä kertomassa miten on lopulta käynyt...

Toisaalta matemaattisuus ei ole pakollista, mutta eipä siitä haittakaan ole. Jokaisella on oma vahvuus jonka kautta kannattaa lähteä asiaa rakentamaan, mutta toisaalta pitää varaus muuttaa sitä jos se ei toimi. Tietynlaista jatkuvaa vahvistusharhaa taistelemista tämä on jollain tasolla, koska siihen omaan tekemiseen on pakko uskoa, muutenhan tässä hommassa ei olisi liialta järkeä.

Itselle rakkain laji on pesäpallo ja se kiteytyy aika pitkälti Vimpelin Vedon tarinaan kun pääsin seuraamaan Saarikentälle peliä joskus 90- luvun alkupuolella, vaikka tuohon aikaan tuli käytyä melko usein myös Ankkureiden peleissä. Kokonaisuudessaan nouseminen kuilun partaalta ykköspesiksestä Suomen mestariksi on tarjonnut sellaisen draaman kaaren, ettei ole toista vielä tullut urheilun saralla vastaan - ja nyt ei ole tarkoituksena yhtään väheksyä tai vertailla Suomi - Lichtenstein matsia. Jalkapallo on tietysti loistava kakkonen ja se on ehkä kokonaisuudessa tarjonnut enemmän tunteita kuin pesäpallo.

Tällaisella startilla liikenteeseen. Otan tietysti matkan varrella vinkkejä vastaan, jos jotain asiaa halutaan käsiteltävän.